Työssä jaksaminen

Kaikki tietävät ettei ihminen ole kone. Miksi sitä sitten kohdellaan sellaisena? Työpaikkoja vähennetään, mutta työt eivät vähene,  vaan ne lisätään toisten työlistalle. Jos työn määrä lisääntyy, niin teetkö ylitöitöitä, vai annetaanko niiden kasaantua? Jos tehdään kiireellä, niin vaarana on, että tarkkuus ja laatu kärsii. Tehdään pomon painostuksesta jotain sinne päin, muttei mitään kunnolla. Tämä näkyy jo Suomen .....lue lisää Työ muuttuu

Välilevyn pullistuma

Olen harrastanut liikuntaa koko ikäni, perusterve 30+ nainen.  Aloitin alkuvuodesta 2011 juoksukoulun.  Alkuun kolme kertaa viikossa, minuutti pelillä. Maassa oli paljon lunta, siinä oli vaikea edetä. Tein silloin vielä raskasta ruumiillista työtä 8h/ pv ja harrastin liikuntaa (sali, lenkki, jumpat) 3-5x/ vk.  Lihakset olivat koko ajan jumissa. Lepo eikä palauttavat treenit enää auttaneet.

Pari viikkoa juoksutreenin aloituksesta, oikea pakara kipeytyi. Epäilin iskiakseksi ja kevensin treeniä. Kipu yltyi, söin särkylääkkeitä kolme viikkoa. Kävin urheiluhierojalla ja arvelimme sen olevan piriformis. Sain terveyskekuksesta  kipulääkereseptin, kipupiikin ja lääkäri suositteli ortopediä. Jostain syystä hän antoi kuitenkin lähetteen fyssarille (7x ).   Selkeä etenevä hermo- ja lihassärky. Toinen tk- lääkäri teetti mielestäni turhia verikokeita. He näyttivät haluttomilta ja neuvottomilta.

Menin ensin osteopaatille (sillä lähetteellä), joka tutki ja sanoi, ettei syytä huoleen, kyse ei hänen mielestään ole välilevyn pullistumasta, koska liikun niin hyvin. Kaksi käsittelykertaa tuntuivat turhilta. Etsin OMT:n ja hänen mielestään kyse ei voinut olla välilevystä koska liikun niin hyvin. Lantionseudun kivut ja levisivät ylös niskaan saakka. Hän runnoi/painoi lonkkani päällä koko käsittelijän (mies) painolla. Olo helpotti hetkeksi mutta paheni myöhemmin todella pahaksi.

Tilasin ajan ortopedille (Orto Hki) 04/ 2011 Helsinkiin  ja  lääkäri totesi, että nämä ovat selkeitä hermokipuja ja tottakai vika voi olla välilevyssä. Vihdoin joku kuuntelee ja kuulee.  Sain lähetteen magneettikuvaukseen ja kipujen syy selvisi kuvista. Syy selvisi kolmessa päivässä.  Kaupungin tk-lääkärit olivat vähätelleet sitä jo kuukauden, eikä sieltä saanut enempää apua. Magneettikuvauspaikan saa itse valita kun saat lähetteen. Kannattaa vertailla (soita ja  varmista hinta).

Ortopedi soitti kuvien tulokset: selästäni on välilevy rikki, kertoi nimikkeenkin. Keskustelu oli melko nopea. Sain lisää sairaslomaa (vain pyynnöstä), lisää reseptejä ja lähetteen hoitoihin.  Lääkäri kertoi, että selän hoito on toistaiseksi vain kivun lievitystä ja lihasepätasapainon korjausta. Hoito voi olla fysikaalista tms. Jatkosta ei sovittu, muuta jos tulee jotain, voisin ottaa yhteyttä. Tehtäväni olisi itse etsiä oikea hoito.  Mitä se sitten onkaan.... 

Läääkärinlausunto on lyhyt selostus, josta puolet on latinaa. Selvittelin nimikkeitä ja selvisi, ettei vamma ollut ihan pieni. 

Tähän mennessä kivut: 

Jaksoin kävellä enää vain pieniä matkoja kerrallaan (postilaatikolle ja takaisin). Kivut olivat päälaelta varpaisiin asti sanoinkuvaamattomat. En nukkunut öisin, kipulääkket eivät enää riittäneet. Liikkeeni olivat hitaat ja nykivät. Selkä oli kuin kuminauha, joka veti kasaan vaikka kuinka venyttelin. 

Kun syy selvisi, olin järkyttynyt mutta myös helpottunut. Elämä pysähtyi. En ole koskaan ollut näin kipeä.  Lama on vienyt Suomesta terveydenhoitosysteemin ja minut surkeille palkoille liian raskaaseen työhön.  Kunnallista apua ei saa ja jos pääsetkin kunnalliselle niin lääkäreiden taso terveyskekuksissa ON pelottavan huono. Jos tahdot säilyä hengissä, on mentävä yksityiselle ja ne maksavat... St*ana!

Kävin ensin akupunktiossa, selkä oli kosketusarka. Löysin  hyvän tekijän, joka selitti pyynnöstäni mitä välilevytyrä tarkoittaa käytännössä. Hän kertoi sen minkä tiesi ja siitä oli suurempi apu eteenpäin kuin yhdestäkään lääkäristä siihen asti. Akupuntiosta ei kuulemma ole kaikille hyötyä, mutta minulle oli. Kiitos siitä hänelle.

Pidin täydellistä liikuntataukoa noin viikon verran, jonka jälkeen tein

- joka  aamu kevyen, lyhyen  jumpan,
- lisäksi  rauhallisen noin vartin kävelylenkin,
- pidensin kävelylenkkejä voimien kasvaessa.

Ilman sairaslomaa en olisi selvinnyt. Vaikka sainkin sitä vain parin viikon erissä. Miehet saavat sitä samaan vaivaan kuukausien erissä. Sain levätä ja liikkua voimien mukaan. Tein kuntoutushajoitukset ja kävin hoidoissa kun voimille sopi. Söin särkylääkkeiden lisäksi kalkkia, mg ja glukosamiinia.

Hieronta auttoi kipuihin viikon kerrallaan. Ja siihen, että lihakseni ottivat  liikunnan ja venytykset vastaan.  Kävin kaksi kertaa Kalevalaisella jäsenkorjaajalla ja koin saavani siitä apua. Kiropraktikolle en uskaltanut, koska en osannut rentoutua ja lihakset pistivät kaikkea vastaan.

Löysin suositun fyssarin -mutta hänellä oli kuukausien jonot. Hänellä oli  kuitenkin aikaa kertoa miten tämän kanssa eletään.  Hän oli ensimmäinen joka kertoi sen selvin suomenkielisin sanoin. Kiitos siitä hänelle.  Hän kertoi, että selässäni oleva "kramppi" tulee autonomisesta hermostosta, se on puolustusreaktio, eikä sille voi muuta kuin odottaa.  Eikä kaikille edes tule sitä.  Paranemisen merkkejä olisivat mm. hermosäryt nousevat jaloista takaisin ylöspäin. Kotijumppani ja liikuntani on ok, roikkumisesta voi olla apua. Tarvitaan kärsivällisyyttä ja ehdotonta varovaisuutta noin vuoden verran. Syviä vatsalihaksia on hyvä tehdä ja muutenkin lihaskuntoja heti kun kivut sallivat.   Alaselkään ei saisi ajattaa painetta jne. Sanoi varmaan muutakin, mutten enää tarkalleen muista. Muistan vain ihmetelleeni, miten joku voi tietää noin paljon, kun 10 muuta ammattilaista ei toistaiseksi osannut.  Mikä meidän järjestelmässä on vikana? Pahasti. Ei ihme että hänelle jonotetaan.

Olin sairaslomalla yhteensä noin neljä viikkoa. Palasin töihin toukokuussa ja sovimme toistaiseksi kevennetystä työnkuvasta. Sain melko pian pitää  koko kesäloman siihen perään. Se oli todella tarpeen. Kesäloman jälkeen yritin olla todella tarkka ergonomiasta ja erittäin varovainen. Olin kuullut että, välilevy voi mennä uudelleen. Sain postitse kirjeen,  että minulle olisi varattu aika tk:n ortopedille 18.8.2011. Elokuussa!! Selkä meni ekan kerran huhtikuussa, 5 kk odotusaika! WOW (mikä hoitotakuu?).  Paraneminen eteni jo hyvää vauhtia, mutta selkä meni uudelleen heinäkuussa. MIKSI MINÄ? WTF?

Taas huimausta, hermosäryt palasivat ensin vasempaan pakaraan ja jalkaan. Kauheat krampit selkään. Seurasin tilannetta viikonlopun. Selkäranka oli kuin tulessa, jalat tunnottomat. Toivo hiipui, tästä ei tätä menoa selvitä. Miten tossa duunissa paranee selkä? Minun olisi muistettava tarkistaa ja varoa ihan jokaista liikettä...ihan jokaista. Varasin tk-puoskarlilta ajan ja pyysin sairaslomaa. Vastassa oli vihdoin hyvä lääkäri, joka tiesi asiasta ja kertoi kaiken sen minkä osasin kysyä.  Hän kertoi miten asian kanssa edetään, ei vähätellyt vaan hoiti asian asiallisesti kokonaisuutena. Akuutissa vaiheessa hän ei suositellut ollenkaan hoitoja tai käsittelyä.

Mitä tästä opimme:

• selän lihaksien jumeja ei saa pitkittää.

• Hae ajoissa sairaslomaa ja relaxantteja. Mitä tahansa ettei tavan piriformis etene  sellaiseksi että nikama hajoaa.

• Opettele kuvailemaan vaivasi ja jos tuntuu ettei lääkäri tiedä, olet todennäköisesti oikeassa.

• Jos tuntuu, että selästä on nikama rikki, se selviää vain magneettikuvasta. Ei röngten kuvasta.

• Tk-lääkärin antama lähete hoitoihin ilman diagnoosia voi olla vaarallinen. Se mitä hoidoissa tehdään ja sen tulokset ovat  loppujenlopuksi asiakkaan vastuulla, jos diagnoosia ei ole. 

• Vaadi hyvää lääkäriä tai mene yksityiselle.

• Suomessa ei ole selkävaivoihin yhtenäistä etenevää tai kuntouttavaa hoitoketjua. Jos pääsetkin lääkärille (taso?) niin sen jälkeen olet täysin yksin. Kirurgit ja lääkärit eivät veuvo, eivätkä paljon puhu. Ei kuulemma kuulu heidän toimenkuvaansa.

• Jos tarvitset apua tai edes neuvoja, saat todella etsiä sitä. 

• Valtava lääkäreiden ja hoitojen nimikeviidakko voi tuntua loputtomalta.

• Opettele ergonomiaa (kotona ja työssä) ja vaikka Suomessa ei ole työelämässä enää naisille nostoihin kilo rajoituksia, niin se ei tarkoita sitä, että työnantaja saa vaatia naiselta  miehen voimia.  Jos et jaksa, niin sano ja pyydä apua. Työnantaja ei pahoittele katkennutta selkärankaasi, vaan ottaa uuden terveen tilallesi.

• Turhiin hoitoihin ja huonoihin lääkäreihin voi upottaa rahaa. Mistä löytää parhaan lääkärin ja sopivimmat hoidot?  Niin että paraneminen nopeutuisi (eikä pahenisi enempää)? Jos et ole aiemmin sairastellut, voi tuntua shokilta, ettet saa apua vaikka pyydät sitä asiallisesti.  Toisinaan sitä ei saa edes rahalla. 

 

• Ota ajoissa yhteyttä eläkeyhtiöösi ja varaudu pitkään prosessiin ja puolustautumaan. Älä masennu heidän "saippua"-asenteesta. Heitä ei välttämättä kiinnosta muu kuin oma kassa. Eikä se että olet maksanut eläkemaksuja 30 vuotta, luottaen siihen että he auttaisivat sinut takaisin jalkeille. 

• Sama kohtelu voi tulla Kelasta. Jos sairasloma pitkittyy ja työnantajan vastuu päättyy, siirryt Kelan asiakkaaksi.

• Voi käydä myös niin, että jos kerrot liikkuvasi ja hoitavasi selkääsi, he luottavat siihen, että pärjäät ilman heidän apuaanki. 

•  Paranevaa selkää ei kannata riskeerata menemällä liian aikaisin töihin ja jos menet, ole tarkka ergonomiasta ja sovi tarvittaessa kevennetystä työnkuvasta. 

 

• Vain sinä tiedät mitä selkäsi kestää, ei eläkeyhtiö tai työnantaja. 

 

• OLE MIELUUMMIN LIIAN VAROVAINEN KUIN OTAT RISKEJÄ. NIIN NOPEUTAT PARANEMISTA. LISÄTURMAT HIDASTAVAT JA OVAT RISKEJÄ MUUTENKIN.  

 

• Välilevyn pullistuma aiheuttaa rankaan sekä mekaanisen, että kemiallisen vaurion, siksi olosi ja kipusi voivat olla niin monen kirjavat. On tärkeää kuunnella vointiasi. Keho ilmoittaa  turmasta kivulla, heikotuksella, huimaukella, väsymyksellä, puutumisena, lihaskrampilla, jaloissa voi tuntua kylmiä tai ns. märkiä tai pistäviä kohtia jne. Eikä pelkästään selässä, vaan kivut voivat säteillä hermoratoja pitkin kehon ihan joka paikkaan.

1. Oma aktiivisuutesi on kaiken lähtökohta
2. Voit nopeuttaa ja hidastaa itse paranemista
3. Mitä sinulla on jos annat terveytesi työlle? 
4. Hoida selkävaivassa myös syytä, eikä pelkästään seurausta.